Onko äänikirjan kuuntelu lukemista?

Äänikirjat ovat muuttaneet tapaa, jolla ihmiset lukevat. Yhä useampi valitsee korvakuuntelun paperin selailun sijaan. Mutta onko kirjan kuunteleminen oikeasti sama asia kuin sen lukeminen?

Eroa ei ole vain muodossa – ero on syvällinen kokemus, joka vaikuttaa siihen, miten ymmärrät, tulkitset ja muistat kuulemasi tai lukemasi sisällön.

Äänikirjat ovat muuttaneet lukemista

Vielä muutama vuosi sitten suurin osa kirjoista luettiin silmäin avulla. Nyt jopa puolet uusista romaaneista saatetaan kuunnella. Samaan aikaan perinteinen lukeminen on vähentynyt.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1981 noin 35 % suomalaisista luki yli 10 kirjaa puolessa vuodessa. Vuonna 2017 luku oli pudonnut 13 prosenttiin.

Äänikirjapalvelut kuten Storytel, BookBeat ja Nextory ovat mahdollistaneet sen, että kirja voi kulkea mukanasi kaikkialle.

Voit kuunnella kirjoja metrossa, kuntosalilla tai tiskatessa. Mutta samalla moni ei enää pysähdy kirjan äärelle samalla tavalla kuin ennen. Se muuttaa kokemusta.

Kirjan lukeminen ja kuunteleminen ovat eri asioita

Kun luet kirjaa, luot sisälläsi oman maailman. Valitset itse rytmin, tauot ja painotukset. Ajatuksesi kulkevat tekstin mukana ja pysähtyvät halutessasi. Teksti on silmiesi edessä tilassa, ja sinä hallitset aikaa.

Kun kuuntelet äänikirjaa, olet tapahtuman vastaanottaja. Lukija määrittää tempon, äänenpainot ja rytmin. Sinun tehtäväsi on seurata mukana.

Vaikka voit keskeyttää, pysäyttää tai kelata, kokemus ei ole sama kuin kirjan kanssa keskusteleminen hiljaisuudessa.

Mitä aivot tekevät, kun kuuntelet tai luet kirjaa?

Kun luet, silmät muuttavat tekstin mielen puheeksi. Tätä ilmiöä kutsutaan subvokalisaatioksi. Suurin osa ihmisistä lukee näin: ikään kuin kuuntelet itseäsi lukemassa pääsi sisällä.

Kun kuuntelet äänikirjaa, tämä sisäinen puhe korvautuu ulkopuolelta tulevalla äänella. Tämä voi olla rentouttavaa, mutta samalla menetät mahdollisuuden rakentaa tarinaa itse.

Toisille kuunteleminen on jopa helpompaa, mutta tietyt ymmärryksen ja muistamisen osa-alueet aktivoituvat vahvemmin lukiessa.

Miten lukemisen ja kuuntelemisen suhde on muuttunut?

Lukeminen ei ole koskaan ollut staattinen ilmiö. Antiikin aikana ihmiset lukivat aina ääneen. Platonin dialogeissa esiintyy lukuorjia – ihmisiä, joiden tehtävä oli lukea herralleen.

Hiljainen lukeminen yleistyi vasta paljon myöhemmin ja sitäkin paheksuttiin: sen pelättiin johtavan haaveiluun ja saamattomuuteen.

Tänään samat pelot kohdistuvat äänikirjoihin. Uskotaanko niihin liikaa? Menettäänkö kirjallisuuden syvyys?

Kumpi on parempi – äänikirja vai kirja?

Kysymys ei ole paremmuudesta, vaan tarkoituksesta. Tarvitsetko keskittymiseen vetoavaa hiljaisuutta? Vai haetko taustalle jotain kevyttä, joka tuo seuraa tai rauhoittaa?

Monille äänikirjat mahdollistavat lukemisen tilanteissa, joissa kirjan lukeminen ei onnistuisi. Kaikille tavallinen lukeminen ei ole ylipäänsä mahdollista, mihin esimerkiksi Celia äänikirjat ovat ratkaisu. Toiset taas kaipaavat kirjan fyysistä tuntua ja vapauden pysähtyä rivin äärelle.

Moniaistinen lukeminen

Kun kuuntelet äänikirjaa metssäkävellessäsi, kirjan tapahtumat voivat sulautua osaksi maisemaa. Sanat saavat uutta merkitystä, kun aistit ottavat vastaan tietoa myös muualta.

Postinjakaja, joka ajoi pimeällä talvitiellä kuunnellen Danten Infernoa, saattoi todella tuntea olevansa helvetin portilla. Äänikirjat värittävät koko tilannetta, jossa ne kuunnellaan.

Pitäisikö äänikirjoille keksiä oma sana?

Tutkijat ovat ehdottaneet uusia termejä, kuten ”kuunteluku” tai ”lyssneläsning”, jotka erottavat äänikirjojen kuuntelemisen lukemisesta. Ne kuvaavat sitä, että kokemus on oma lajinsa – arvokas mutta erilainen.

Tämä ei tarkoita, että äänikirjat olisivat huonompia. Ne vain toimivat eri tavalla. Samalla tavalla kuin elokuva ei ole kirja, muttei myöskään sen vähempiarvoinen.

Äänikirjat tuovat lukemisen uuteen aikaan

Kirjan voi nykyään kokea monella tavalla. Voit lukea, kuunnella tai tehdä molempia samaan aikaan.

Nuoret, joilla on keskittymisvaikeuksia, hyötyvät erityisesti siitä, että voivat kuulla ja nähdä tekstin yhtaikaa.

Lukemisen ei tarvitse olla pelkää hiljaisuutta. Se voi olla rytmiä, ääntä, tunnetta ja liikettä. Tärkeintä on, että kirja tulee osaksi elämääsi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Onko kirjan kuunteleminen oikeaa lukemista?

Kirjan kuunteleminen ei ole täsmälleen sama asia kuin lukeminen, mutta molemmat ovat arvokkaita tapoja kokea kirjallisuutta. Kuunteleminen on aktiivinen kokemus, joka vaatii keskittymisen eri tavalla.

Kumpi kehittää enemmän: lukeminen vai kuunteleminen?

Lukeminen aktivoi aivoja laajemmin ja kehittää erityisesti sanavarastoa ja ymmärrystä. Kuunteleminen sopii paremmin esimerkiksi tunnelmien ja tarinoiden seuraamiseen.

Miksi jotkut keskittyvät paremmin kuuntelemalla?

Osalle ihmisistä kuuloaistin aktivointi helpottaa keskittymisen säilymistä. Ympäristö ja tilanne vaikuttavat myös paljon.

Onko väärin sanoa ”luin” äänikirjan?

Moni sanoo niin puhekielessä, eikä se ole virhe. Tärkeintä on, että olet kokenut kirjan. Jos haluat olla täsmällinen, voit sanoa ”kuuntelin kirjan”.